perjantai 14. syyskuuta 2012


Muutin perheineni Mäntsälään vuonna 2003 oltuamme sitä ennen lähetystyössä Kamerunissa. Meidät toi tänne Ehnroosin koulun englannin ja ranskan opettajan virka, jossa toimin edelleen. Cern-luokkatoiminta ja oppilasvaihto Etelä-Ranskaan tuovat työhöni kansainvälisyyttä ja uusia haasteita.

Mieheni Ari on pastori ja meillä on neljä lasta, joista kaksi on jo aikuistunut ja opiskelee muualla. Kotona on edelleen kaksi koululaista. Harrastuksiani ovat matkustaminen, liikunta ja lukeminen.

Työni ja lasten koulunkäynnin ja harrastusten kautta Mäntsälä on tullut kuntana monella tapaa tutuksi. Monet asiat ovat täällä hyvin, löytyväthän täältä Suomen tyytyväisimmät asukkaat! Kehitettävääkin aina on, ja erityisesti vaikeassa taloudellisessa tilanteessa koen, että vastuunamme on pitää huolta ennen kaikkea siitä, että peruspalvelut taataan kaikille. Perusterveydenhuoltoon, sosiaalitoimeen tai koulutukseen kohdistuvat leikkaukset ovat lyhytnäköistä asioidenhoitoa, jonka laskuja maksetaan vuosien päästä.

Mäntsälän voimavara mutta myös haaste on sen suhteellisen nuori ikärakenne. Meillä on paljon lapsia ja nuoria, joiden päivähoidon järjestäminen ja koulutus maksaa. Perheitä tulee kuitenkin tukea riittävästi resurssoiduilla neuvola- ja kouluterveydenhuollon sekä oppilashuollon (koulukuraattorit ja –psykologit) palveluilla. Kun apu on lähellä, ongelmiin pystytään puuttumaan niiden varhaisessa vaiheessa. Tämä on parasta ennaltaehkäisevää toimintaa ja säästää kunnan varoja pitemmän päälle.

Perheille tulee myös taata todellinen vapaus valita, miten he haluavat järjestää lastensa päivähoidon. Erityisesti alle kolmivuotiaiden kotihoitoa tulee tukea, ja sen lisäksi panostaa perhepäivähoidon ja ryhmäperhepäivähoidon kehittämiseen. Subjektiivinen päivähoito-oikeus tulisi rajata puolipäiväiseksi silloin, jos jompikumpi vanhemmista on kotona.

Mäntsälän kunnan lainakanta oli vuoden 2012 lopussa 2255 euroa / asukas. Se oli kolmisensataa euroa enemmän kuin samankokoisissa kunnissa keskimäärin. Lainakannan lisääminen on kestämätön vaihtoehto. Kestävää kuntatalouden kasvua saadaan aikaan tukemalla paikallista yrittäjyyttä. Lisäksi pitäisi etsiä keinoja toteuttaa välttämättömät palvelut entistä tehokkaammin ja asiakaslähtöisemmin nykyisen palveluverkon puitteissa. Valtionosuusuudistuksessa tulisi myös harkita joidenkin velvoitteiden siirtämistä kunnilta valtiolle.

KD:n kuntaohjelman otsikkona on ”Hyvinvointi tehdään lähellä”. Kuntavaaliehdokkaana haluan olla lähimmäisenä lähelläsi ja kuunnella niitä tarpeita, joita sinulla kuntalaisena on.