Valtuustossa käsiteltyä

VALTUUSTO 14.12.2015           RYHMÄPUHEENVUORO KRISTILLISDEMOKRAATIT

Käsillä olevan vuoden 2016 talousarvion tunnusluvut osoittavat Mäntsälän kunnan talouden olevan kohtuullisessa kunnossa ja täyttävän kuntastrategian asettaman kriteerin talouden tasapainosta. Vuosikate nousee 9,5 miljoonaan euroon ja positiivisen tuloksen ansiosta ylijäämää muodostuu 3,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 toteutettu tuloveroprosentin korotus on nostanut efektiivisen veroasteen hieman yli maan keskiarvon. Toisin sanoen lopullinen verotuotto kunnan kassaan on kasvanut. Näiden lukujen valossa voidaan lausua kiitokset kunnanjohtajalle ja kunnanhallitukselle vastuullisesta taloudenpidosta.

Kunnan taloustilanteessa huolestuttavaa on lainakannan kasvu. Erityisen huolestuttavaa on se, että trendi on edelleen voimakkaasti nouseva. Suunnitelmakaudella lainakanta tulee kasvamaan peräti 5578 euroon / asukas. Syynä tähän ovat investoinnit, jotka ovat vuositasolla keskimäärin lähes 30 miljoonaa.

Suunnitelluista investoinneista suurin osa on välttämättömiä koulu- ja päiväkotihankkeita. Aikataulut ja investointien priorisointijärjestys on kuitenkin mietittävä tarkkaan. Toiminta ja erityisesti lakisääteisten palvelujen takaaminen eivät saa kärsiä. Kunnanhallitus on esityksessään päättänyt siirtää Ehnroosin koulun, keskustan päiväkodin ja Kotokartanon toteuttamis- ja rahoitusselvityksen laatimisen tammikuun 2016 loppuun. On varmasti perusteltua ottaa tämä aikalisä, jotta ei synny hätiköityjä ratkaisuja. Päätöksiä on kuitenkin syytä saada aikaiseksi mahdollisimman pian. Tekemättömät investointipäätökset ja hyväksymättömät hankesuunnitelmat aiheuttavat epävarmuutta, eikä toimintaa voida suunnitella eteenpäin ennen kuin tiedetään, mihin suuntaan ollaan kulkemassa.

Kunnanhallituksen esittämä investointien aikataulutus herättää kysymyksiä. Ehnroosin koulun osalta esitetään ns. pienempää vaihtoehtoa, mikä merkinnee sitä, että koulun tilat toteutettaisiin ensimmäisessä vaiheessa ilman liikuntatiloja, jotka rakennettaisiin vasta vuosina 2022-2023. Toisaalta esitetään monitoimihallin peruskorjauksen toteutusta vuosille 2020-2021. Missä Ehnroosin koulun liikunnan opetus on ajateltu järjestettäväksi monitoimitalon ollessa remontissa? Investointisuunnitelmaa ei voi hyväksyä esitetyn aikataulun mukaisena. Esitämmekin että liikuntatilat sisällytetään suunnitteluun heti ensimmäisessä vaiheessa ja että investointiosaan varataan määrärahat siten, että koko koulu liikuntatiloineen toteutetaan yhtenä kokonaisuutena.

Perusturvan osalta talousarvioesitys sisältää muutamia virka- ja toimilisäyksiä, jotka ovat erittäin perusteltuja. Niihin sisältyy esimerkiksi lähihoitajan ja sairaanhoitajan toimen perustaminen kotihoitoon. Valtakunnallisten linjausten mukaisesti laitoshoitoa tullaan lähivuosina purkamaan entistä enemmän, ja toisaalta ikääntyneen väestön osuus ja hoidettavuus lisääntyvät. On tarpeen vahvistaa kotihoidon resurssia, jotta lisääntyneeseen tarpeeseen kyetään vastamaan riittävässä määrin.  Toisaalta palvelujen riittävyys on taattava myös niille vanhuksille, joiden ei ole enää turvallista asua kotona. Palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen paikkoja on lähivuosina saatava kuntaan lisää.

Myös vammaisten asumispalveluja on kehitettävä. Kuluneen vuoden aikana on selvitetty Tarve-projektin puitteissa asumisen tarpeita. Ryhmäasumisen korvaavien asumismuotojen kehittämiseen ei ole talousarviossa varattu määrärahaa, mutta siihen on onneksi löydetty ratkaisu kunnan saamasta perintörahasta. Erittäin tervetullut on myös tämän vuoden aikana käynnistetty Ennaltaehkäisevät kotikäynnit –hanke, jolla kartoitetaan ikääntyvän väestön palvelutarpeita.

Työllisyyden heikkeneminen viimeisen vuoden sisällä aiheuttaa huolta ja kustannuksia sekä välittömästi työmarkkinatuen kuntaosuuden maksuina että työttömyyden pitkittyessä myös välillisesti muun palvelutarpeen kasvuna. Siksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että panostetaan työllistymiseen.

Sivistystoimen osalta haasteita tuovat maan hallituksen tekemät leikkaukset mm. perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitettuihin hankkeisiin. 1.8.2016 käyttöön otettava perusopetuksen uusi opetussuunnitelma edellyttää informaatiotekniikan käyttöä kaikilla asteilla ja kaikissa oppiaineissa. Tähän on osoitettava myös riittävästi resurssia niin laitteiston kuin opetushenkilökunnan osaamisen kannalta. Myös B1-kielen varhaistuminen kuudennella luokalla alkavaksi oppiaineeksi edellyttää opetuksen järjestämistä tarkoituksenmukaisesti ja oppilaan etua ajatellen. Lukion osalta on huolehdittava siitä, että kunnan oma lukio säilyy elinvoimaisena ja kurssitarjottimeltaan kyllin monipuolisena, jotta pärjäämme kilpailussa lähikuntien ja pääkaupungin lukioiden kanssa. Nähtäväksi jää, miten suuri osa Tuusulan puolelle siirtyvistä yläkoululaisista valitsee aikanaan myös lukionsa kunnanrajan siltä puolen.

Kokonaisuutena kunnanhallituksen talousarvioesitys on tasapainoinen ja maltillinen ja se voidaan hyväksyä investointisuunnitelmaan tehtävän Ehnroosin koulua koskevan muutoksen jälkeen.

Kuntaliitosselvitys valtuustossa 6.10.2014

Valitettavasti sairastuin valtuuston kokousta edeltävänä yönä enkä päässyt pitämään ryhmäpuheenvuoroa valtuustoon. Olimme kuitenkin keskustelleet KUK-selvityksessä jatkamisesta KD:n johtokunnan kokouksessa edeltävänä perjantaina. Kerroin oman kantani selvitykseen johtokunnalle, ja päädyimme siihen, että johtokunnan kanta selvityksessä jatkamiseen on kielteinen. Selvityksen loppuraportissa on paljon hyvää eikä se teoriassa karsi lähipalveluja. Ongelmana on kuitenkin tiukat lähentymiskriteerit, joihin kunta joutuu sitoutumaan selvityksessä jatkaessaan. Se aiheuttaa muutenkin tiukkaan talouteen ulkoapäin saneltua sopeutuspainetta. Toinen ongelma on lähidemokratian toteutumattomuus. Raportin hahmottelemista lähifoorumeista huolimatta päätösvalta näyttää keskittyvän ja loittonevan erityisesti meistä rauna-alueiden kuntalaisista.

Valtuustossa "kyllä"- kanta voitti äänetyksessä 24-19 lähinnä kokoomuksen ja demarien äänillä. KD:n varavaltuutettu äänesti "ei" sopimuksemme mukaisesti. On oletettavaa, että nyt päätösesityksen puolesta äänestäneissäkin on niitä, jotka eivät välttämättä tule äänestämään liitoksen puolesta liitossopimuksesta päätettäessä. Itse ajattelen, että on johdonmukaisempaa äänestää selvityksessä jatkamista vastaan jo tässä vaiheessa, koska selvityksen jatkaminen ei enää tuo mitään varsinaisesti uutta tietoa siinä mukana oleville. Päin vastoin, nyt aletaan vauhdilla ja tarmolla valmistella varsinaista yhdistymissopimusta ja soveltaa lähentymiskriteereitä. Mielestäni on itsensä ja muiden pettämistä olla olevinaan mukana vielä tässä vaiheessa ja sitten pyörtääkin takaisin kalkkiviivoilla.

Valtuuston kokous maanantaina 25.8.2014

Kuntakonsernijärjestely herätti odotetusti keskustelua. Demarit esittivät yhdessä Vasemmistoliiton kanssa asian palauttamista valmisteluun. Äänestyksessä kunnanhallituksen esitys kuitenkin voitti äänin 24-19.

Itse äänestin kunnanhallituksen esityksen puolesta. Mielestäni emme voita mitään sillä, että asian etenemistä jarrutetaan. Verottajan ennakkopäätöksen mukaan järjestelyllä on mahdollista saavuttaa ne taloudelliset edut mitä sillä on haettukin. Kunnan talouden tasapainon vakauttaminen puolestaan antaa enemmän liikkumavaraa esim. kuntaliitosneuvotteluissa. Aika tietysti näyttää, miten paljon ratkaisu lopulta kuntaa hyödyttää. Kaiken kaikkiaan Kuntayhtiöt-malli on kuitenkin yksi, eikä välttämättä huonoin tapa järjestää kunnan energiayhtiön ja vesiliiketoiminnan taloushallinto.

Samassa kokouksessa kuulimme myös tilannekatsauksen Keski-Uudenmaan kaupunkiselvityksestä sekä Ehnroosin koulun tilanteesta. Niistä enemmän toisessa yhteydessä.

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmänä teimme myös aloitteen koulujen hävikkiruoan jakelumahdollisuuksien selvittämisestä.

Valtuuston kokous 9.12.2013

Vuoden 2014 talousarvion laatiminen ei ole ollut helppo tehtävä. Valtionosuusjärjestelmän uudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja kuntauudistus ovat edelleen hahmottumattomia, eikä niiden vaikutuksia ole mahdollista luotettavasti arvioida tässä vaiheessa. Talouskasvu jatkuu hitaana, ja vaikka talousnäkymien ennustetaan hieman paranevan ensi vuonna, veropohja kasvaa hitaasti.

Mäntsälän kunnan vuoden 2013 tase on vielä ylijäämäinen. Ilman holding-yhtiöjärjestelyn siirtymistä seuraavalle vuodelle vuoden 2014 tilikauden tulos tulisi kuitenkin olemaan alijäämäinen, sillä ensi vuoden katteen arvioidaan ilman sitä jäävän miinukselle. Jo vuoden 2012 tilinpäätöksessä täyttyi ns. kriisikuntamittareista suhteellinen velkaantuneisuus, joka nousi 57,9 prosenttiin.

Velkaantumiskehityksen katkaisemiseksi tai ainakin hidastamiseksi on ollut välttämätöntä laatia maltillinen talousarvio. 2,5 %:n raami antoi niukasti liikkumavaraa. Nykyinen palvelutaso on kuitenkin pystytty säilyttämään olosuhteisiin nähden tyydyttävästi. Myöskään henkilöstön lomautuksia tai irtisanomisia ei ole tarkoitus tehdä tulevan budjettivuoden aikana. Tiukka taloudellinen tilanne ja epävarmuus tulevaisuudesta ovat kuitenkin omiaan lisäämään henkistä kuormitusta. Tästä syystä henkilöstön jaksamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Uutta yritystoimintaa on houkuteltava kuntaan lisää. Tänne viime aikoina perustetut yritykset ovat hyvä esimerkki siitä, että Mäntsälällä on aitoa kilpailuetua mm. loistavan sijaintinsa takia. Uusien investointien osalta on hyvä selvittää erilaisia malleja kuten elinkaarimalli ja leasing.

Jatkossa tulee olemaan yhä vain tärkeämpää tuottaa palvelut oikea-aikaisesti, tuloksellisesti ja ennaltaehkäisevästi. Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisevään toimintaan panostamista. Vahvistamalla matalan kynnyksen palveluita voidaan välttää raskaampien ja kalliimpien palvelujen tarve. Tästä hyvänä esimerkkinä talousarvioon sisältyvä lapsiperheiden kodinhoitajan toimi. Tukemalla lapsiperheiden jaksamista kriittisissä elämänvaiheissa voidaan katkaista tilanteen kriisiytyminen ja ehkäistä pitemmän palveluntarpeen muodostuminen.  Myös ikäihmisten palveluissa tulee jo hallituksen rakennepaketin sisältämien linjaustenkin mukaan panostaa kotihoidon tukemiseen ja resursointiin entistä enemmän.

Kaiken kaikkiaan kunnan menojen harkitsematon kasvattaminen tässä taloudellisessa tilanteessa olisi vastuutonta ja huonoa taloudenhoitoa. Tarvitsemme nyt tarkkaa harkintaa ja yhteisvastuullisuutta.

Valtuuston kokous 27.5.2013

Kristillisdemokraatit kannattavat Mäntsälän pysymistä itsenäisenä. Katsomme, että Mäntsälän ei ole tässä vaiheessa mikään pakko liittyä muihin kuntiin. Kunta ei täytä kriisikunnan taloudellisia kriteereitä ja väestöpohjamme on riittävä peruspalvelujen tuottamiseen.

Kuntarakennelain mukainen selvitysvelvollisuus koskee kaikkia metropolialueen kuntia. Pitää kuitenkin muistaa että kyseessä on selvitysvelvollisuus, ei yhdistymisvelvollisuus. Kuntia velvoitetaan vähimmillään antamaan selvitys, jossa arvioidaan hallinnon ja palvelujen järjestämistä ja tuottamista, alueen taloudellista tilannetta, asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia, lähidemokratian toteutumista sekä yhtenä kuntana saavutettavissa olevia hyötyjä. Valtiovalta edellyttää Mäntsälältä ainoastaan vastauksia näihin kysymyksiin, ei yhdistymistä muiden kuntien kanssa.

Liitosselvityksillä on mahdollista kartoittaa erilaisia vaihtoehtoja nykyisen kuntarakenteen säilyttämisestä erilaisiin liitosvaihtoehtoihin. Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan liitoksella saavutettaisiin epäilemättä synergian mukanaan tuomia etuja. Katsomme kuitenkin että alueen suuren koon ja väestön epätasaisen jakautumisen takia lähidemokratia ja lähipalvelujen takaaminen myös reuna-alueille ovat uhattuina. Tämä uhka on mielestämme suurempi kuin saavutettavat edut. Katsomme, että kaavaillussa suurkunnassa asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ja lähidemokratian toteutuminen heikentyvät merkittävästi.

Kannatamme suurten kuntaliitosten sijaan kuntien välisen yhteistyön syventämistä ja lisäämistä ja metropolihallinnon osalta ainakin alkuvaiheessa maakuntaliiton pohjalle rakentuvaa mallia.