Vietin marras- joulukuussa kuusi viikkoa Kamerunissa vapaaehtoistyössä toiminnallisen lukutaitotyön projektissa, jonka rahoitukseen osallistuu myös Suomen Ulkoministeriö. Kamerunissa puhutaan yli 250 kieltä, joista kaikilla ei vielä ole kirjoitettua muotoa. Kirjakielen luomisen jälkeen on tärkeää että kieliyhteisön jäsenet myös oppivat lukemaan omaa äidinkieltään. Peruslukutaidon saavuttamisen jälkeen halukkaiden on mahdollista jatkaa toiminallisen lukutaidon ryhmissä. Niiden avuksi on tuotettu maan virallisilla kielillä eli ranskaksi ja englanniksi materiaali, jossa käsitellään erilaisia ihmisten jokapäiväiseen elämään liittyviä ja yhteisön kehittämiseen liittyviä teemoja. Niitä ovat esim. terveydenhoito ja sairauksien ehkäiseminen, ihmisoikeudet, äänestysmenettely valtiollisissa vaaleissa, lapsiin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy, korruptio, sekä erilaiset perheen toimeentuloa edistävät asiat kuten maanviljelytekniikat, pienkarjankasvatus ja liiketoiminta. Materiaali käännetään projektissa mukana olevien yhteisöiden kielille ja sitä käytetään toiminnallisen lukutaidon luokissa oppimateriaalina.
Pääsin seuraamaan toiminnallisen lukutaidon opettajien viikon kestänyttä koulutusta Wumin kaupungissa lähellä Nigerian rajaa. Koulutuksessa käsiteltiin edellä mainittuja aiheita, jotka herättivät vilkasta keskustelua. Päivän päätteeksi käytiin läpi kouluttajien johdolla oppimateriaalin opettajan kirjan viimeistä agheminkielisen käännöksen tarkistusta. Materiaalin aihepiirien vuoksi se sisältää useita termejä joille ei ollut aivan yksinkertaista löytää toisaalta tarpeeksi tarkkaa, toisaalta sujuvaa ja riittävän selkokielistä käännösvastinetta. Niinpä tarkistus herätti jälleen kiivastakin keskustelua, kunnes löytyi muoto, johon kaikki voivat olla tyytyväisiä.
Sain myös osallistua opetukseen viikon loppupuolella käyttäessämme yhden aamupäivän oppituntien suunnittelun harjoittelemiseen. Lähdimme liikkeelle kysymällä, mitä on oppiminen ja miten se tapahtuu ja siirryimme lopuksi tekemään ryhmissä mallioppitunnin suunnitelman. Jokainen ryhmä valitsi lukutaitomateriaalin aiheista yhden ja suunnitteli, miten pitäisi siitä tunnin. Lopuksi kaikki ryhmät kertoivat muulle luokalle, millaisen suunnitelman he olivat tehneet.
Kamerunissa tapasimme tietysti myös paljon vanhoja ystäviämme niiltä ajoilta kun olimme siellä seurakuntatyössä. Monet seurakunnan vastuunkantajat ilmaisivat kiitollisuutensa opiskelijoiden tukemiseksi tehdystä työstä. Suomalaisella rahoituksella perustettiin aikanaan maan pääkaupunkiin työkeskus, jossa toimii edelleen opiskelijoiden ja muidenkin käytössä oleva kirjasto. Samoihin aikoihin oli käytössä eräänlainen opintotuki, jolla avustettiin silloisia opiskelijoita. Heistä on nyt tullut virkamiehiä ja he ovat hajaantuneet ympäri maata ja rakentavat omia yhteisöjään siellä missä ovat.
Sekä lukutaitotyöhön tutustuminen että seurakunnan vastuuhenkilöiden kiitokset toivat kumpikin osaltaan jälleen kerran esiin koulutuksen tärkeyden. Koulutuksella voidaan vaikuttaa kestävällä tavalla yhteisöiden elämään ja hyvinvointiin. Erityisen tärkeää on panostaa naisten ja tyttöjen koulutukseen. Ulkoa tuotujen ja toteutettujen kehityshankkeiden heikkoutena on se, että ne eivät sitouta kohteena olevaa yhteisöä. Peruskoulutuksen tasoa nostamalla ja pitämällä huolta siitä, että mahdollisimman monet pääsevät siitä osallisiksi saadaan yhteisö itse ottamaan vastuuta omien elinehtojensa kehittämisestä. On myös tärkeää nähdä ns. avain- tai resurssihenkilöiden merkitys yhteisön kehittämisessä. Pitkälle koulutetut henkilöt ovat niitä, jotka voivat toimia oman yhteisönsä kehittäjinä tehokkaammin kuin ulkopuoliset, jotka eivät tunne paikallisia oloja ja kulttuuria.
Suomi on menestynyt useissa koulutusta mittaavissa PISA-tutkimuksissa nähdäkseni siitä syystä, että meillä on satsattu peruskoulutukseen ja siinä erityisesti heikoimpien tukemiseen. Tästä syystä oppimisen tasoerot ovat kansainvälisesti vertailtuna pieniä. Meillä heikkoutena on ennemminkin se, että eriyttämistä "ylöspäin" eli keskitasoa nopeammin oppivien tukemiseen ei riitä tarpeeksi aikaa.
Keväällä on edessä eduskuntavaalit, joihin olen lupautunut KD:n ehdokkaaksi. Eräs tärkeimpiä teemoja, joihin haluan kiinnittää huomiota, on koulutus. Jotta kaikilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet hyötyä korkeatasoisesta koulutuksesta, tarvitaan myös monenlaista tukea perheille. Oppilaan mahdollisuudet hyötyä opetuksesta ovat hyvin rajalliset, jos henkinen energia kuluu kotiolojen aiheuttamaan oireiluun ja sen seurausten selvittelyyn. Perheiden orastavat ongelmat tulee kyetä tunnistamaan varhain ja antamaan niihin riittävä tuki. Varhainen tuki on vaikuttavinta ja kustannustehokkainta.
Suomi on edelleen kansainvälisesti vertailtuna hyvinvointivaltio. Emme saa unohtaa kehittyvien maiden tukemista, sillä esim. koulutuksen avulla voimme ehkäistä monia ongelmia näissä maissa ja parantaa toimeentulon edellytyksiä.
sunnuntai 28. joulukuuta 2014
maanantai 13. lokakuuta 2014
Mäntsälä jatkaa KUK-selvityksessä
Valitettavasti sairastuin valtuuston kokousta edeltävänä yönä enkä päässyt pitämään ryhmäpuheenvuoroa valtuustoon. Olimme kuitenkin keskustelleet KUK-selvityksessä jatkamisesta KD:n johtokunnan kokouksessa edeltävänä perjantaina. Kerroin oman kantani selvitykseen johtokunnalle, ja päädyimme siihen, että johtokunnan kanta selvityksessä jatkamiseen on kielteinen. Selvityksen loppuraportissa on paljon hyvää eikä se teoriassa karsi lähipalveluja. Ongelmana on kuitenkin tiukat lähentymiskriteerit, joihin kunta joutuu sitoutumaan selvityksessä jatkaessaan. Se aiheuttaa muutenkin tiukkaan talouteen ulkoapäin saneltua sopeutuspainetta. Toinen ongelma on lähidemokratian toteutumattomuus. Raportin hahmottelemista lähifoorumeista huolimatta päätösvalta näyttää keskittyvän ja loittonevan erityisesti meistä rauna-alueiden kuntalaisista.
Valtuustossa "kyllä"- kanta voitti äänetyksessä 24-19 lähinnä kokoomuksen ja demarien äänillä. KD:n varavaltuutettu äänesti "ei" sopimuksemme mukaisesti. On oletettavaa, että nyt päätösesityksen puolesta äänestäneissäkin on niitä, jotka eivät välttämättä tule äänestämään liitoksen puolesta liitossopimuksesta päätettäessä. Itse ajattelen, että on johdonmukaisempaa äänestää selvityksessä jatkamista vastaan jo tässä vaiheessa, koska selvityksen jatkaminen ei enää tuo mitään varsinaisesti uutta tietoa siinä mukana oleville. Päin vastoin, nyt aletaan vauhdilla ja tarmolla valmistella varsinaista yhdistymissopimusta ja soveltaa lähentymiskriteereitä. Mielestäni on itsensä ja muiden pettämistä olla olevinaan mukana vielä tässä vaiheessa ja sitten pyörtääkin takaisin kalkkiviivoilla.
Valtuustossa "kyllä"- kanta voitti äänetyksessä 24-19 lähinnä kokoomuksen ja demarien äänillä. KD:n varavaltuutettu äänesti "ei" sopimuksemme mukaisesti. On oletettavaa, että nyt päätösesityksen puolesta äänestäneissäkin on niitä, jotka eivät välttämättä tule äänestämään liitoksen puolesta liitossopimuksesta päätettäessä. Itse ajattelen, että on johdonmukaisempaa äänestää selvityksessä jatkamista vastaan jo tässä vaiheessa, koska selvityksen jatkaminen ei enää tuo mitään varsinaisesti uutta tietoa siinä mukana oleville. Päin vastoin, nyt aletaan vauhdilla ja tarmolla valmistella varsinaista yhdistymissopimusta ja soveltaa lähentymiskriteereitä. Mielestäni on itsensä ja muiden pettämistä olla olevinaan mukana vielä tässä vaiheessa ja sitten pyörtääkin takaisin kalkkiviivoilla.
keskiviikko 24. syyskuuta 2014
Keski-Uudenmaan kuntaliitosselvityksen loppuraportti
Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan liitosselvityksen loppuraportti on nyt julkaistu ja esitelty kuntapäättäjille. Lokakuun aikana kunkin kahdeksan kunnan valtuuston tulee ilmaista, jatkaako kunta mukana selvityksessä vai jättäytyykö selvityksen ulkopuolelle. Selvityksestä irtautuminen tässä vaiheessa merkitsee myös samalla kuntaliitoksen lopullista hylkäämistä kyseisen kunnan osalta. Lopulliseen yhdistymispäätökseen vaikuttaa luonnollisesti se, moniko kunta on lopulta mukana ja miten ne sijoittuvat maantieteellisesti toisiinsa.
Melko perusteellinen raportti esittelee kuntien nykytilan ja ennusteen siinä tapauksessa että kunnat jatkavat itsenäisinä. Seuraavaksi se esittelee uuden "älykkään, verkostomaisen" kunnan palvelurakenteen ja sen päätöksentekomallin. Lopuksi esitetään arvio tulevaisuudesta siinä tapauksessa että kunnat yhdistyvät. Tiivistelmässä on vielä vertailu erillisinä kuntina pysymisen versus yhdistymisen eduista ja haitoista.
Kuntaliitosta arvioidessani olen alusta asti pitänyt tärkeimpinä kriteereinä toisaalta lähipalvelujen takaamista kuntalaisille, toisaalta taloutta. Yhdistymisellä saatavan sopeuttamispontentiaalin tulee olla suurempi kuin yksittäisten kuntien yhteenlasketun potentiaalin. Toisin sanoen, kun säästämään joudutaan joka tapauksessa, on liitos suositeltava vain, jos sen avulla voidaan taata kunnan taloudellinen vakaus ja palvelujen säilyminen tehokkaammin ja kivuttomammin kuin erillisinä kuntina.
Loppuraportin perusteella näyttää siltä, että taloudellisessa mielessä kahdeksan kunnan liitos olisi kannattava. Kuntien sopeutustarve vuoteen 2020 mennessä on noin 112 miljoonaa euroa. Kuntien oman arvion mukaan ne pystyisivät erillisinä pysyessään sopeuttamaan tästä vähän yli puolet eli n. 67,6 miljoonaa. Mahdollisesti syntyvän uuden kunnan on jatkettava sopeutusta. Uuden palveluverkon luominen vaatii investointeja, ja uusikin kunta uhkaa velkaantua voimakkaasti, ellei kaikkea sopeutuspotentiaalia oteta käyttöön. Jos näin toimitaan, nettovelan kasvu taittuu vuoden 2020 paikkeilla, ja uuden kunnan on mahdollista saavuttaa n. 156 miljoonan sopeutus vuoteen 2030 mennessä. Uuden kunnan aloittaessa vuonna 2017 sen veroprosentti olisi 20, ja ennusteen mukaan se pysyisi samana ainakin vuoteen 2025, jolloin itsenäisen Mäntsälän arvioitu veroprosentti olisi jo 22,5.
Raportissa jaetaan palvelut kolmeen eri luokkaan: kaupunkipalveluihin, citypalveluihin ja cityalueen lähipalveluihin. Kaupunkipalvelut ovat keskitettyjä palveluita, kuten hallinto-, talous- ja erilaiset tukipalvelut tai sairaanhoidon ympärivuorokautinen päivystys. Citypalveluja on vähintään yksi jokaisessa viidessä "cityssä", väestöpohjasta riippuen useampiakin. Tällä perusteella ei siis ole pelkoa, että esim. nykyisiä Mäntsälän tai Pornaisten terveyskeskuksia tultaisiin lakkauttamaan. Cityalueen lähipalveluihin kuuluvat mm. lasten- ja äitiysneuvolapalvelut, perusopetuksen yksiköt ja kirjastot. Toisen asteen opetus keskitettäisiin hallinnollisesti yhteen lukioon, jonka toimipisteitä tulisi olemaan "cityissä". Perusopetuksen kouluverkko perustuu siihen, että koulut ovat keskimäärin n. 800 oppilaan yhtenäiskouluja. Opetusryhmäkoko olisi tässä tapauksessa keskimäärin 24 oppilasta, mitä voidaan pitää vielä kohtuullisena, joskaan ryhmäkoot eivät siitä voi enää yhtään kasvaa oppimisen kärsimättä. Kouluverkkoa täydennettäisiin vielä pienillä alakouluilla.
Esitetty palveluverkko näyttää minusta realistiselta niin sivistystoimen kuin sote-palveluidenkin osalta. Lisäksi säästöä on saavutettavissa talous- ja henkilöstöhallinnon sekä tukipalveluiden keskittämisellä. Tietojärjestelmien ja tietotekniikan yhdistäminen maksaa aluksi, kun kunnissa käytössä olevat ohjelmistot yhdenmukaistetaan. Jatkossa tietohallinnon yhdistämisellä voidaan kuitenkin säästää vuodessa 1,5-2,5 miljoonaa.
Ehkä eniten kysymyksiä herättää edelleen lähidemokratian toteutuminen. Selvityksessä on hahmoteltu uudenlaista lähidemokratiamallia, jossa jokaisessa viidessä "cityssä" olisi kaupunginvaltuustolle alisteiset "lähifoorumit" tai kaupunginosalautakunnat. Ne valitaan suorilla vaaleilla ja niille on kaavailtu todellista päätös- ja budjettivaltaa. Lähifoorumin koko on kuitenkin vain 7-9 jäsentä. Itselläni herää ainakin kysymys, takaavatko lähifoorumit todella lähidemokratian toteutumisen? Vai keskittyykö valta entistä pienemmälle joukolle alle kymmenen ihmisen päättäessä asioista, joista tällä hetkellä Mäntsälässä päättää 43 henkeä? Joka tapauksessa on selvää, että 59-67 valtuutetun muodostamaan kaupunginvaltuustoon ei Mäntsälästä saada montakaan edustajaa, ja hekin edustavat todennäköisesti vain suurimpia poliittisia ryhmiä.
Lopulliset päätökset yhdistymisestä tehdään vasta kun sote-lain voimaantulosta on kulunut 6 kuukautta. Lokakuussa valtuustot ottavat kantaa siihen, sitoutuvatko ne jatkamaan selvityksessä ja hyväksyvätkö ne lausuntopyynnössä esitetyt siirtymäkauden lähentymis- ja henkilöstökriteerit. Henkilöstön osalta kunnat sitoutuvat "kyllä"-vastauksella palkkaamaan henkilöstöä ensisijaisesti selvityksessä mukana olevien kuntien työntekijöistä. Taloudellisia kriteereitä on kolme, ja ne liittyvät nettolainakannan kasvun hidastamiseen, vuosikatteen kehitykseen poistoihin nähden (vuosikatteen tulisi lähestyä kattamaan poistot vähintään 80% vuonna 2015 ja vähintään 90% vuonna 2016). Kolmanneksi verotulopohjan ja valtionosuuden muutoksen sekä toimintakatteen muutoksen erotuksen on oltava positiivinen. Mäntsälä täyttää näistä kolmesta taloudellisesta kriteeristä vain viimeisen. Nyt on laskettava kustannukset ja päätettävä, minkälaisiin toimenpiteisiin olemme valmiit sitoutumaan. Myös itsenäisenä säilyessä joudutaan taloutta sopeuttamaan. Saavutetaanko kuntaliitoksella niin suurta etua tulevaisuudessa että kriteereiden hyväksyminen kannattaa, vai onko hinta liian kova?
Melko perusteellinen raportti esittelee kuntien nykytilan ja ennusteen siinä tapauksessa että kunnat jatkavat itsenäisinä. Seuraavaksi se esittelee uuden "älykkään, verkostomaisen" kunnan palvelurakenteen ja sen päätöksentekomallin. Lopuksi esitetään arvio tulevaisuudesta siinä tapauksessa että kunnat yhdistyvät. Tiivistelmässä on vielä vertailu erillisinä kuntina pysymisen versus yhdistymisen eduista ja haitoista.
Kuntaliitosta arvioidessani olen alusta asti pitänyt tärkeimpinä kriteereinä toisaalta lähipalvelujen takaamista kuntalaisille, toisaalta taloutta. Yhdistymisellä saatavan sopeuttamispontentiaalin tulee olla suurempi kuin yksittäisten kuntien yhteenlasketun potentiaalin. Toisin sanoen, kun säästämään joudutaan joka tapauksessa, on liitos suositeltava vain, jos sen avulla voidaan taata kunnan taloudellinen vakaus ja palvelujen säilyminen tehokkaammin ja kivuttomammin kuin erillisinä kuntina.
Loppuraportin perusteella näyttää siltä, että taloudellisessa mielessä kahdeksan kunnan liitos olisi kannattava. Kuntien sopeutustarve vuoteen 2020 mennessä on noin 112 miljoonaa euroa. Kuntien oman arvion mukaan ne pystyisivät erillisinä pysyessään sopeuttamaan tästä vähän yli puolet eli n. 67,6 miljoonaa. Mahdollisesti syntyvän uuden kunnan on jatkettava sopeutusta. Uuden palveluverkon luominen vaatii investointeja, ja uusikin kunta uhkaa velkaantua voimakkaasti, ellei kaikkea sopeutuspotentiaalia oteta käyttöön. Jos näin toimitaan, nettovelan kasvu taittuu vuoden 2020 paikkeilla, ja uuden kunnan on mahdollista saavuttaa n. 156 miljoonan sopeutus vuoteen 2030 mennessä. Uuden kunnan aloittaessa vuonna 2017 sen veroprosentti olisi 20, ja ennusteen mukaan se pysyisi samana ainakin vuoteen 2025, jolloin itsenäisen Mäntsälän arvioitu veroprosentti olisi jo 22,5.
Raportissa jaetaan palvelut kolmeen eri luokkaan: kaupunkipalveluihin, citypalveluihin ja cityalueen lähipalveluihin. Kaupunkipalvelut ovat keskitettyjä palveluita, kuten hallinto-, talous- ja erilaiset tukipalvelut tai sairaanhoidon ympärivuorokautinen päivystys. Citypalveluja on vähintään yksi jokaisessa viidessä "cityssä", väestöpohjasta riippuen useampiakin. Tällä perusteella ei siis ole pelkoa, että esim. nykyisiä Mäntsälän tai Pornaisten terveyskeskuksia tultaisiin lakkauttamaan. Cityalueen lähipalveluihin kuuluvat mm. lasten- ja äitiysneuvolapalvelut, perusopetuksen yksiköt ja kirjastot. Toisen asteen opetus keskitettäisiin hallinnollisesti yhteen lukioon, jonka toimipisteitä tulisi olemaan "cityissä". Perusopetuksen kouluverkko perustuu siihen, että koulut ovat keskimäärin n. 800 oppilaan yhtenäiskouluja. Opetusryhmäkoko olisi tässä tapauksessa keskimäärin 24 oppilasta, mitä voidaan pitää vielä kohtuullisena, joskaan ryhmäkoot eivät siitä voi enää yhtään kasvaa oppimisen kärsimättä. Kouluverkkoa täydennettäisiin vielä pienillä alakouluilla.
Esitetty palveluverkko näyttää minusta realistiselta niin sivistystoimen kuin sote-palveluidenkin osalta. Lisäksi säästöä on saavutettavissa talous- ja henkilöstöhallinnon sekä tukipalveluiden keskittämisellä. Tietojärjestelmien ja tietotekniikan yhdistäminen maksaa aluksi, kun kunnissa käytössä olevat ohjelmistot yhdenmukaistetaan. Jatkossa tietohallinnon yhdistämisellä voidaan kuitenkin säästää vuodessa 1,5-2,5 miljoonaa.
Ehkä eniten kysymyksiä herättää edelleen lähidemokratian toteutuminen. Selvityksessä on hahmoteltu uudenlaista lähidemokratiamallia, jossa jokaisessa viidessä "cityssä" olisi kaupunginvaltuustolle alisteiset "lähifoorumit" tai kaupunginosalautakunnat. Ne valitaan suorilla vaaleilla ja niille on kaavailtu todellista päätös- ja budjettivaltaa. Lähifoorumin koko on kuitenkin vain 7-9 jäsentä. Itselläni herää ainakin kysymys, takaavatko lähifoorumit todella lähidemokratian toteutumisen? Vai keskittyykö valta entistä pienemmälle joukolle alle kymmenen ihmisen päättäessä asioista, joista tällä hetkellä Mäntsälässä päättää 43 henkeä? Joka tapauksessa on selvää, että 59-67 valtuutetun muodostamaan kaupunginvaltuustoon ei Mäntsälästä saada montakaan edustajaa, ja hekin edustavat todennäköisesti vain suurimpia poliittisia ryhmiä.
Lopulliset päätökset yhdistymisestä tehdään vasta kun sote-lain voimaantulosta on kulunut 6 kuukautta. Lokakuussa valtuustot ottavat kantaa siihen, sitoutuvatko ne jatkamaan selvityksessä ja hyväksyvätkö ne lausuntopyynnössä esitetyt siirtymäkauden lähentymis- ja henkilöstökriteerit. Henkilöstön osalta kunnat sitoutuvat "kyllä"-vastauksella palkkaamaan henkilöstöä ensisijaisesti selvityksessä mukana olevien kuntien työntekijöistä. Taloudellisia kriteereitä on kolme, ja ne liittyvät nettolainakannan kasvun hidastamiseen, vuosikatteen kehitykseen poistoihin nähden (vuosikatteen tulisi lähestyä kattamaan poistot vähintään 80% vuonna 2015 ja vähintään 90% vuonna 2016). Kolmanneksi verotulopohjan ja valtionosuuden muutoksen sekä toimintakatteen muutoksen erotuksen on oltava positiivinen. Mäntsälä täyttää näistä kolmesta taloudellisesta kriteeristä vain viimeisen. Nyt on laskettava kustannukset ja päätettävä, minkälaisiin toimenpiteisiin olemme valmiit sitoutumaan. Myös itsenäisenä säilyessä joudutaan taloutta sopeuttamaan. Saavutetaanko kuntaliitoksella niin suurta etua tulevaisuudessa että kriteereiden hyväksyminen kannattaa, vai onko hinta liian kova?
maanantai 25. elokuuta 2014
VALTUUSTOALOITE KOULUJEN HÄVIKKIRUOAN JAKELUMAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ
Kuluvan vuoden aikana on uutisoitu eri puolelta Suomea koulujen hävikkiruoan jakelukokeiluista. Parhaillaan kokeiluja aloitellaan pääkaupunkiseudulla, ja esim. Järvenpäässä kokeilusta on saatu niin hyviä kokemuksia, että jakelua laajennetaan kaikkiin kaupungin yläkouluihin.
Me allekirjoittaneet esitämme, että ruokapalvelusta
vastaavat tahot selvittävät koulujen hävikkiruoan jakelun mahdollisuutta
Mäntsälässä. Selvityksen tulee antaa vastaukset ainakin seuraaviin kysymyksiin:
-
Miten suuri ruokahävikki on?
-
Millä edellytyksillä hävikkiruoan jakelu olisi
mahdollista aloittaa?
-
Miten ruoan kuljetus mahdollisiin
jakelupisteisiin on mahdollista toteuttaa siten, että ruoan laatuun ja
turvallisuuteen (esim. ruoan lämpötilan säilyminen riittävän korkeana)
liittyvät kriteerit täyttyvät?
-
Mitkä olisivat mahdolliset yhteistyökumppanit?
Olisiko jakelu mahdollista järjestää esim. seurakuntien diakoniatyön, kunnan
sosiaalityön tai joidenkin kansalaisjärjestöjen kanssa yhteistyössä?
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä
Soili Norro (valtuutettu)
Matti Virtanen (varavaltuutettu)
Hans Hammert (varavaltuutettu)
Matti Virtanen (varavaltuutettu)
Hans Hammert (varavaltuutettu)
lauantai 23. elokuuta 2014
Verovähennys lapsiluvun perusteella
Kesän hallitusneuvotteluissa sovittiin 70 miljoonan euron kevennyksestä lapsiperheiden verotukseen. Budjettiriihessä on sovittava, miten se käytännössä toteutetaan oikeudenmukaisella tavalla. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa mallia, jossa tehdään lapsikohtainen vähennys verosta. Tällöin verovähennys olisi euromääräisesti samansuuruinen jokaisesta lapsesta ja monilapsiset perheet hyötyisivät suhteessa eniten.
Vähennyksen saisi se huoltaja, jolle lapsilisäkin maksetaan, mikä turvaa myös yksinhuoltajien aseman. Mikäli huoltajalla ei ole valtionverotuksessa tuloja, vähennys tulee tehdä kunnallisverosta ja valtion tulee kompensoida tämä veromenetys kunnille.
Vaikka lapsilisien leikkauksen peruminen olisi Kristillisdemokraattien kannalta ollut selkeämpi ratkaisu, sovittu verovähennys korvaa yli puolet lapsilisien leikkauksesta. Kristillisdemokraatit toivovat sen olevan alku etenemiselle kohti lapsiperheitä suosivaa perheverotusta.
Hallitus on päättänyt säästöistä kuntien tehtäviä karsimalla. Näiden päätösten toteuttamista tulee kiirehtiä. Synkentyvä talousnäkymä antaa vakavan aiheen harkita uudelleen niitä päätöksiä, jotka lisäävät julkisen talouden tehtäviä tai kuluja. Aiempi päätös kotihoidon tuen jakamisesta vanhempien kesken uhkaa uusien laskelmien mukaan aiheuttaa 80-150 miljoonan euron kustannukset, mikäli puolisot eivät kykene kotihoitoa jakamaan laissa toivotulla tavalla ja kuntien taakka palveluiden järjestämisessä kasvaa. Tämän vuoksi tehtyä ratkaisua tulisi Kristillisdemokraattien mielestä harkita uudelleen.
www.kd.fi Uutiset 20.8.2014
Vähennyksen saisi se huoltaja, jolle lapsilisäkin maksetaan, mikä turvaa myös yksinhuoltajien aseman. Mikäli huoltajalla ei ole valtionverotuksessa tuloja, vähennys tulee tehdä kunnallisverosta ja valtion tulee kompensoida tämä veromenetys kunnille.
Vaikka lapsilisien leikkauksen peruminen olisi Kristillisdemokraattien kannalta ollut selkeämpi ratkaisu, sovittu verovähennys korvaa yli puolet lapsilisien leikkauksesta. Kristillisdemokraatit toivovat sen olevan alku etenemiselle kohti lapsiperheitä suosivaa perheverotusta.
Hallitus on päättänyt säästöistä kuntien tehtäviä karsimalla. Näiden päätösten toteuttamista tulee kiirehtiä. Synkentyvä talousnäkymä antaa vakavan aiheen harkita uudelleen niitä päätöksiä, jotka lisäävät julkisen talouden tehtäviä tai kuluja. Aiempi päätös kotihoidon tuen jakamisesta vanhempien kesken uhkaa uusien laskelmien mukaan aiheuttaa 80-150 miljoonan euron kustannukset, mikäli puolisot eivät kykene kotihoitoa jakamaan laissa toivotulla tavalla ja kuntien taakka palveluiden järjestämisessä kasvaa. Tämän vuoksi tehtyä ratkaisua tulisi Kristillisdemokraattien mielestä harkita uudelleen.
www.kd.fi Uutiset 20.8.2014
keskiviikko 20. elokuuta 2014
Hyvyyden voima
Heinäkuussa koko Suomea järkytti tieto kahden suomalaisen avustustyöntekijän raa'asta surmasta Afganistanissa. Maassa pitkään asuneet ja sitä monella tavalla palvelleet naiset saivat yllättäen surmansa tuntemattoman ampumasta luodista.
Meitä tapaus kosketti myös henkilökohtaisesti. Elimme melko tiiviissä yhteydessä toisen surmansa saaneen kanssa kevätkauden -97 ollessamme samalla lähetyskurssilla, vaikka sittemmin emme olekaan juuri olleet yhteydessä toisiimme. Tämä herättää tietysti monia ajatuksia. Itse olimme työssä paljon rauhallisemmassa ja vakaammassa maassa, Kamerunissa. Jotkut meistä kurssilla olleista lähtivät Japaniin, toiset muihin Afrikan maihin, ja kaikki olemme jo palanneet kotimaahan. Vain yhden osaksi tuli päättää työnsä kentällä ja tulla yhdeksi niistä, joita kristinuskon piirissä on kutsuttu veritodistajiksi.
Myös Kamerunin turvallisuustilanne on paikoitellen heikentynyt. Pohjoisessa, lähellä Nigerian ja Tsadin rajaa, on viime vuosina siepattu länsimaisia lähetystyöntekijöitä. Eräs seudulla pitkään työskennellyt ystäväperheemme on joutunut palaamaan kotimaahansa turvallisuusriskien kasvettua ylivoimaisiksi. Aikansa he sinnittelivät työalueellaan, pahimmillaan ympärivuorokautisessa sotilasvartiossa, mutta joutuivat lopulta siirtymään turvaan. Heidän paikallisilla työtovereillaan ja ystävillään ei kuitenkaan ole mitään mahdollisuutta jättää kotejaan ja asuinseutujaan.
Maailmamme on rauhaton. Kriisit ja sodat Ukrainassa, Irakissa, Syyriassa, Israelissa ja Palestiinassa ovat uutisotsikoissa joka päivä, ja miljoonat ihmiset elävät levottomuuksien ja pelon keskellä, joutuvat kodittomiksi tai lähtevät pakoon henkensä kaupalla.
"Rakkautta ja valoa tarvitaan juuri siellä, missä on pimeää. Tämä oli heidän kutsumuksensa. Heidän esikuvansa osoittaa, että kohdatessamme pahan, meidän ei pidä lannistua, lamaantua, meidän ei pidä väsyä tekemään hyvää, sillä vain valo voi voittaa pimeyden” Näillä sanoilla sisäministeri Päivi Räsänen lohdutti Helsinki-Vantaan lentokentälle kokoontuneita Afgnistanissa surmattujen omaisia. Ministerin tervehdyksessä kaikuu sama rohkeus ja luottamus kuin natseja vastustaneen ja lopulta heidän vangitsemakseen ja teloittamakseen joutuneen saksalaisen pastorin, Dietrich Bonhoefferin tutussa virressä 600:
"Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt, me saamme luottaa uskolliseen Luojaan, yhdessä käydä uuteen aikaan nyt.
Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman, niin että uuden virren sävelillä kuulemme kansasi jo laulavan."
Meitä tapaus kosketti myös henkilökohtaisesti. Elimme melko tiiviissä yhteydessä toisen surmansa saaneen kanssa kevätkauden -97 ollessamme samalla lähetyskurssilla, vaikka sittemmin emme olekaan juuri olleet yhteydessä toisiimme. Tämä herättää tietysti monia ajatuksia. Itse olimme työssä paljon rauhallisemmassa ja vakaammassa maassa, Kamerunissa. Jotkut meistä kurssilla olleista lähtivät Japaniin, toiset muihin Afrikan maihin, ja kaikki olemme jo palanneet kotimaahan. Vain yhden osaksi tuli päättää työnsä kentällä ja tulla yhdeksi niistä, joita kristinuskon piirissä on kutsuttu veritodistajiksi.
Myös Kamerunin turvallisuustilanne on paikoitellen heikentynyt. Pohjoisessa, lähellä Nigerian ja Tsadin rajaa, on viime vuosina siepattu länsimaisia lähetystyöntekijöitä. Eräs seudulla pitkään työskennellyt ystäväperheemme on joutunut palaamaan kotimaahansa turvallisuusriskien kasvettua ylivoimaisiksi. Aikansa he sinnittelivät työalueellaan, pahimmillaan ympärivuorokautisessa sotilasvartiossa, mutta joutuivat lopulta siirtymään turvaan. Heidän paikallisilla työtovereillaan ja ystävillään ei kuitenkaan ole mitään mahdollisuutta jättää kotejaan ja asuinseutujaan.
Maailmamme on rauhaton. Kriisit ja sodat Ukrainassa, Irakissa, Syyriassa, Israelissa ja Palestiinassa ovat uutisotsikoissa joka päivä, ja miljoonat ihmiset elävät levottomuuksien ja pelon keskellä, joutuvat kodittomiksi tai lähtevät pakoon henkensä kaupalla.
"Rakkautta ja valoa tarvitaan juuri siellä, missä on pimeää. Tämä oli heidän kutsumuksensa. Heidän esikuvansa osoittaa, että kohdatessamme pahan, meidän ei pidä lannistua, lamaantua, meidän ei pidä väsyä tekemään hyvää, sillä vain valo voi voittaa pimeyden” Näillä sanoilla sisäministeri Päivi Räsänen lohdutti Helsinki-Vantaan lentokentälle kokoontuneita Afgnistanissa surmattujen omaisia. Ministerin tervehdyksessä kaikuu sama rohkeus ja luottamus kuin natseja vastustaneen ja lopulta heidän vangitsemakseen ja teloittamakseen joutuneen saksalaisen pastorin, Dietrich Bonhoefferin tutussa virressä 600:
"Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt, me saamme luottaa uskolliseen Luojaan, yhdessä käydä uuteen aikaan nyt.
Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman, niin että uuden virren sävelillä kuulemme kansasi jo laulavan."
perjantai 20. kesäkuuta 2014
Hoitotyö ja omantunnonvapaus
Mikä yhdistää Suomea, Ruotsia, Islantia, Bulgariaa ja Tsekin tasavaltaa? Ne ovat Euroopan maista ainoat, joissa terveydenhuollon henkilökunnalla ei ole lakisääteistä oikeutta kieltäytyä raskaudenkeskytyksistä vakaumuksellisista syistä. Muissa Euroopan maissa henkilökunnalla on lakiin tai muihin säädöksiin kirjattu oikeus kieltäytyä osallistumasta raskaudenkeskeytyksiin ilman että siitä olisi seurauksena rangaistus tai syrjintä työssä.
Monille lääkäreille ja hoitotyötä tekeville ristiriita raskaudenkeskeytysten ja elämän suojelun periaatteen välillä on henkisesti hyvin raskas. Erityisen raskas se on työntekijöille, jotka henkilökohtaisen vakaumuksensa perusteella kokevat toiminnallaan päättävänsä ihmiselämän. Kieltäytyminen raskaudenkeskeytyksistä voi myös estää erikoistumisen alalle. Tällöin vaihtoehdoiksi jää hakeutua jollekin muulle erikoistumisalalle tai erikoistumaan ja töihin sellaiseen maahan, jossa tässä asiassa vallitsee omantunnonvapaus.
Aborttiin omantunnon syistä haluttomien vakaumus ei ole suunnattu mitään potilasryhmää vastaan. Kysymys on siitä, että he näkevät raskaana olevassa naisessa kaksi potilasta, äidin ja syntymättömän lapsen. Aborttia tarvitaan hyvin harvoin siksi, että äidin henki on vaarassa. Lääkärin etiikan mukaista on aina pelastaa se henki, joka voidaan. Omantunnon vapaus ei muuta tätä periaatetta.
Kaksi tamperelaislääkäriä, Sari Tanus ja Jemina Ahola ovat laatineet kansalaisaloitteen, jonka tarkoituksena on saattaa hoitohenkilökunnan omantunnonvapauden puuttuminen tässä vaikeassa kysymyksessä eduskunnan käsittelyyn. Tavoite toteutuu, jos aloitteen allekirjoittaa 50 000 Suomen kansalaista. Aloite löytyy osoitteesta kansalaisaloite.fi nimellä Terveydenhuollon henkilökunnalle lakisääteinen oikeus kieltäytyä elämän lopettamisesta vakaumuksellisista syistä. Aloitteen voi allekirjoittaa sähköisesti kirjautumalla palveluun pankkitunnuksilla, tai sen voi tulostaa ja toimittaa allekirjoitettuna Sari Tanukselle. Aloite on avoinna marraskuun 23. päivään saakka.
Monille lääkäreille ja hoitotyötä tekeville ristiriita raskaudenkeskeytysten ja elämän suojelun periaatteen välillä on henkisesti hyvin raskas. Erityisen raskas se on työntekijöille, jotka henkilökohtaisen vakaumuksensa perusteella kokevat toiminnallaan päättävänsä ihmiselämän. Kieltäytyminen raskaudenkeskeytyksistä voi myös estää erikoistumisen alalle. Tällöin vaihtoehdoiksi jää hakeutua jollekin muulle erikoistumisalalle tai erikoistumaan ja töihin sellaiseen maahan, jossa tässä asiassa vallitsee omantunnonvapaus.
Aborttiin omantunnon syistä haluttomien vakaumus ei ole suunnattu mitään potilasryhmää vastaan. Kysymys on siitä, että he näkevät raskaana olevassa naisessa kaksi potilasta, äidin ja syntymättömän lapsen. Aborttia tarvitaan hyvin harvoin siksi, että äidin henki on vaarassa. Lääkärin etiikan mukaista on aina pelastaa se henki, joka voidaan. Omantunnon vapaus ei muuta tätä periaatetta.
Kaksi tamperelaislääkäriä, Sari Tanus ja Jemina Ahola ovat laatineet kansalaisaloitteen, jonka tarkoituksena on saattaa hoitohenkilökunnan omantunnonvapauden puuttuminen tässä vaikeassa kysymyksessä eduskunnan käsittelyyn. Tavoite toteutuu, jos aloitteen allekirjoittaa 50 000 Suomen kansalaista. Aloite löytyy osoitteesta kansalaisaloite.fi nimellä Terveydenhuollon henkilökunnalle lakisääteinen oikeus kieltäytyä elämän lopettamisesta vakaumuksellisista syistä. Aloitteen voi allekirjoittaa sähköisesti kirjautumalla palveluun pankkitunnuksilla, tai sen voi tulostaa ja toimittaa allekirjoitettuna Sari Tanukselle. Aloite on avoinna marraskuun 23. päivään saakka.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)