Ihmissalakuljetus - kenen on vastuu?

Yle:n vaalitentissä toimittaja kysyi mielipidettäni maahanmuutosta ja viittasi siihen, miten Afrikasta lähdetään tänne ja hukutaan Välimereen. Kysymys tuntuu aika karmealta kun sitä muistelee tämän viikon tapahtumien valossa. Jälleen kerran olemme joutuneet tuon asiaintilan eteen, ja tällä kertaa hukkuneiden määrä on erityisen järkyttävä.

Vastasin toimittajalle, että maahanmuuton tulee olla hallittua, mutta että niiden, jotka todella haluavat päästä tänne tekemään työtä tai ovat suojelun tarpeessa, tulee saada siihen mahdollisuus. Tätä mieltä olen edelleenkin. Maahanmuuttajat eivät ole ongelma, ihmissalakuljetus on. Ihmissalakuljetus on törkeää rikollisuutta, joka käyttää hyväkseen sodan, köyhyyden ja vainon keskellä elävien hädänalaista asemaa.

Maahanmuuttajat eivät ole ongelma, Euroopan maiden epäyhtenäinen maahanmuuttopolitiikka on. Tämän viikon karmeiden tapahtumien on viimein herätettävä viranomaiset ja poliittiset päättäjät toimimaan yhdessä ihmissalakuljetuksen lopettamiseksi. Suunnitelmat lisätä Frontexin resursseja sekä muut tämän viikon neuvotteluissa tehdyt esitykset ovat askel oikeaan suuntaan. Valvonnan lisäämisen lisäksi erityisen tärkeää on sopia turvapaikanhakijoiden tasaisemmasta sijoittumisesta Euroopan maiden kesken. Suomen tulee lisätä pakolaiskiintiötään. Emme voi sulkea silmiämme lähimmäisten hädältä ja ajatella, että asia on ainoastaan Etelä-Euroopan maiden, Saksan, Ranskan tai Ruotsin vastuulla.

Afrikassa asuessani kohtasin jatkuvasti etenkin nuoria ihmisiä, joiden suurimpana haaveena oli päästä Eurooppaan tai Amerikkaan. Heille länsimaat ovat paratiisi, jossa jokaisella on mahdollisuus saavuttaa korkea elintaso ja mukava elämä. Tunnustan näissä keskusteluissa tehneeni kaikkeni katkaistakseni näiltä toiveilta siivet. Vaikka matka Eurooppaan vielä järjestyisikin, on nuori työnhakuun lähtenyt henkilö kaukana suvustaan ja kulttuuristaan hyvin haavoittuvainen. Harvat ovat ne, jotka löytävät töitä ja todella onnistuvat saavuttamaan unelmansa. Sen sijaan he joutuvat kohtaamaan rasismia ja ennakkoluuloja. Tilanne on kuitenkin toinen niiden kohdalla, joita odottaa opiskelu- tai työpaikka.

Ihmissalakuljetuksen lopettamiseksi tulee tehdä kaikki voitava. Eräs keino on luonnollisesti vaikuttaa myönteisesti  lähtömaiden elintasoon ja demokratiakehitykseen. Toivoa sopii, että uusi hallitus ymmärtää  kehitysapumäärärahojen tärkeyden tältäkin kannalta. Edistämällä kaupankäyntiä suomalaisten ja kehittyvien maiden välillä voidaan saavuttaa "kumpikin voittaa" -tilanne. Esimerkiksi Afrikassa vuotuinen talouskasvu on keskimäärin viiden prosentin luokkaa. Nyt olisi oikea aika olla hereillä tässäkin suhteessa.

Mielestäni on tärkeää myös luoda ohjelmia, joiden kautta afrikkalaiset nuoret pääsisivät helpommin opiskelemaan Eurooppaan, myös Suomeen. Korkeatasoisen koulutuksen saaneet lahjakkaat nuoret ovat resurssi palatessaan kotimaahansa. Toisaalta myös Suomi hyötyisi opiskelijoista, jotka olisivat halukkaita jäämään tänne töihin päätettyäään opintonsa. Professori Pekka Kauppi esitti HS:n mielipidekirjoituksessaan 19.4.2015 opiskeluperäisen maahanmuuton sujuvoittamista. Eräs näin saavutettavista eduista olisi Suomen huoltosuhteen paraneminen, kun saisimme lisää työvoimaa ja sitä kautta verotuloja.

Säästetään auttamalla ajoissa

Työssäni yläkoulun opettajana kohtaan nuoria, joilla ei mene hyvin. Moni näistä nuorista haluaisi asua kotona omien vanhempiensa kanssa, mutta ei voi. Vanhempien työttömyys, väsymys, masennus, päihteidenkäyttö ja muut ongelmat ovat niin ylivoimaisia, että lapsista huolehtiminen ei enää onnistu.

Lasten ja nuorten huostaanotot ovat yhteiskunnalle kalliita. Lastensuojelun Keskusliiton ja THL:n vuonna 2012 tekemän tutkimuksen mukaan yhden laitosvuoden hinnalla voitaisiin järjestää yli seitsemän vuotta intensiivistä perhetyötä tai lähes 3000 tuntia kotipalvelua. Olenkin täysin vakuuttunut siitä, että ennaltaehkäisevillä, perheitä tukevilla palveluilla on mahdollista saavuttaa huomattavat säästöt sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tämä edellyttää kuitenkin ennaltaehkäisevien palveluiden riittävää resursointia ja sitä, että palveluiden piiriin pääsee ilman lähetettä tai lastensuojeluilmoitusta viiveettä.

Erityisen tärkeää on tukea pikkulapsiperheitä, jotka ponnistelevat usein jaksamisensa äärirajoilla. Oikeaan aikaan saatu kotiapu ja arjen hallinnan opettelemisen tukeminen kantavat pahimman yli ja antavat uskoa huomiseen. Vauvaperheistä haavoittuvimpia ovat ne, joissa äiti tai molemmat vanhemmat kärsivät päihdeongelmista. Tutkimukset osoittavat, että päihdeongelmaisia äitejä kannattaa hoitaa, ja heillä on usein suuri motivaatio kuntoutua kyetäkseen huolehtimaan itse vauvastaan. Kuntoutuksella on mahdollista katkaista sukupolvien yli ulottuva syrjäytymisen ketju ja ehkäistä myöhempiä ongelmia lapsen elämässä.

Ennaltaehkäisevien palvelujen takaaminen kaikille tarvitseville edellyttää valtion, kuntien ja kolmannen sektorin toimivaa yhteistyötä. Esimerkiksi päihdeongelmaisille apua tarjoavista palveluista noin kaksi kolmasosaa on järjestöjen tuottamaa.

Nuorten mielenterveyspalveluja tulee myös kehittää siten, että apua on tarjolla silloin kun sitä tarvitaan. Kotikunnassani toimii Nuorten tukipisteen nimellä yksikkö, joka tarjoaa matalan kynnyksen palvelua nuorille ilman lähetettä ja tarvittaessa vielä saman päivän aikana. Puhelinsoitto riittää. Tukimuoto on vähentänyt erikoissairaanhoidon mielenterveyspalvelujen tarvetta ja sitä myötä myös kustannuksia.

Raha ei saa ratkaista kun on kyse perheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Tässä tapauksessa kuitenkin hyvinvointiin ajoissa sijoittamalla voidaan saavuttaa myös taloudellista säästöä, jolloin voittajana on sekä yhteiskunta että yksittäinen perhe, lapsi ja nuori.