Muutin perheineni Mäntsälään vuonna 2003 oltuamme sitä ennen
lähetystyössä Kamerunissa. Meidät toi tänne Ehnroosin koulun englannin ja
ranskan opettajan virka, jossa toimin edelleen. Cern-luokkatoiminta ja
oppilasvaihto Etelä-Ranskaan tuovat työhöni kansainvälisyyttä ja uusia
haasteita.
Mieheni Ari on pastori ja meillä on neljä lasta, joista
kaksi on jo aikuistunut ja opiskelee muualla. Kotona on edelleen kaksi
koululaista. Harrastuksiani ovat matkustaminen, liikunta ja lukeminen.
Työni ja lasten koulunkäynnin ja harrastusten kautta
Mäntsälä on tullut kuntana monella tapaa tutuksi. Monet asiat ovat täällä
hyvin, löytyväthän täältä Suomen tyytyväisimmät asukkaat! Kehitettävääkin aina
on, ja erityisesti vaikeassa taloudellisessa tilanteessa koen, että vastuunamme
on pitää huolta ennen kaikkea siitä, että peruspalvelut taataan kaikille.
Perusterveydenhuoltoon, sosiaalitoimeen tai koulutukseen kohdistuvat
leikkaukset ovat lyhytnäköistä asioidenhoitoa, jonka laskuja maksetaan vuosien
päästä.
Mäntsälän voimavara
mutta myös haaste on sen suhteellisen nuori ikärakenne. Meillä on paljon lapsia
ja nuoria, joiden päivähoidon järjestäminen ja koulutus maksaa. Perheitä
tulee kuitenkin tukea riittävästi resurssoiduilla neuvola- ja
kouluterveydenhuollon sekä oppilashuollon (koulukuraattorit ja –psykologit)
palveluilla. Kun apu on lähellä, ongelmiin pystytään puuttumaan niiden
varhaisessa vaiheessa. Tämä on parasta ennaltaehkäisevää toimintaa ja säästää
kunnan varoja pitemmän päälle.
Perheille tulee myös taata todellinen vapaus valita, miten
he haluavat järjestää lastensa päivähoidon. Erityisesti alle kolmivuotiaiden
kotihoitoa tulee tukea, ja sen lisäksi panostaa perhepäivähoidon ja
ryhmäperhepäivähoidon kehittämiseen. Subjektiivinen päivähoito-oikeus tulisi
rajata puolipäiväiseksi silloin, jos jompikumpi vanhemmista on kotona.
Mäntsälän kunnan lainakanta oli vuoden 2012 lopussa 2255
euroa / asukas. Se oli kolmisensataa euroa enemmän kuin samankokoisissa
kunnissa keskimäärin. Lainakannan lisääminen on kestämätön vaihtoehto. Kestävää
kuntatalouden kasvua saadaan aikaan tukemalla paikallista yrittäjyyttä. Lisäksi
pitäisi etsiä keinoja toteuttaa välttämättömät palvelut entistä tehokkaammin ja
asiakaslähtöisemmin nykyisen palveluverkon puitteissa.
Valtionosuusuudistuksessa tulisi myös harkita joidenkin velvoitteiden
siirtämistä kunnilta valtiolle.
KD:n kuntaohjelman
otsikkona on ”Hyvinvointi tehdään lähellä”. Kuntavaaliehdokkaana haluan olla
lähimmäisenä lähelläsi ja kuunnella niitä tarpeita, joita sinulla kuntalaisena
on.
