Hajautettu ratkaisu Fennovoiman sijaan

Mäntsälän kunnanvaltuusto saanee lopulta päätettäväkseen, pysyykö kunnan energiayhtiö Fennovoima-hankkeessa osakkaana. On syystä herättänyt kysymyksiä ja närkästystäkin yritys pitää asian päättäminen pienen piirin käsissä. Asian tuominen valtuustoon on oikea linjaus myös tulevia holding-yhtiötä koskevia, omistajaohjausta vaativia kysymyksiä ajatellen.

Ydinvoimalla on hyvät puolensa. Sillä voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä ja lisätä kotimaisen sähköntuotannon osuutta ja niin vähentää riippuvuutta ulkomaisesta, erityisesti Venäjän tuontisähköstä. Ydinvoiman käyttöön liittyy kuitenkin myös riskejä, ei vähiten ydinjätteen loppusijoituksen toistaiseksi ratkaisematon ongelma. On huomattava, että Fennovoimalle annettu takaraja esittää suunnitelma käytetyn ydinpolttoaineensa loppusijoituksesta on vasta kesällä 2016.

Saksalaisen energiajätin EONin irtauduttua hankkeesta sen osakkuuden osti Venäjän valtion ydinvoimayhtiö Rosatom. Se toimii myös laitostoimittajana. Suomalaisten mielissä venäläisellä laitostoimittajalla on helposti huono kaiku. Venäläiset ovat kuitenkin kehittäneet reaktori- ja voimalaitostekniikkaansa sitten Tsernobylin aikojen eikä liene syytä epäillä laitostoimittajan pätevyyttä ja luotettavuutta tässä suhteessa. Lehtitietojen mukaan Rosatom on kuitenkin valmis lisäämään omistusosuuttaan nykyisestä 34%:sta  lähes 50%:iin (Rosatomin vientiyksikön pääjohtaja Domart Alijev sanomalehti Kalevassa syyskuussa 2013). Fennovoima-hanketta on perusteltu kotimaisuudella – miten käy kotimaisuusasteen kun omistuksesta jo nyt kolmasosa on venäläistä ja osuus kenties yhä kasvaa?  Sen sijaan, että ostettaisiin suoraan venäläistä sähköä, siirretään vain sen tuotanto Suomeen. Eikö tässä käy kuin hölmöläisten peitonjatkamisessa?

Osakkaiden päätöksentekoa hankaloittaa suuresti se, ettei hankkeen lopullisista kustannuksista, tuotosta tai riskeistä ole annettu tarkempaa tietoa. Kunnallisten sähköyhtiöiden hallitusten jäsenet ja kunnanvaltuutetut joutuvat tekemään kauaskantoisia ja myös taloudellisesti merkittäviä päätöksiä ilman asiallisia premissejä. Laitostoimituksen hinnaksi on arvioitu 5.6 – 6.6 miljardia euroa, ja eri tahojen esittämät arviot poikkeavat toisistaan suuresti. Sähkön hinnan kehittyminen tulevaisuudessa tulee vaikuttamaan merkittävästi myös eri energiamuotojen kannattavuusarviointiin. Muiden energiamuotojen tuotannon kehittyessä ydinvoimalla tuotettu sähkö ei välttämättä enää tulevaisuudessa tule olemaankaan niin edullista kuin mitä aiemmin on ollut. On myös muistettava, että kun sähkön tarjonta sähkömarkkinoilla lisääntyy, alentaa se vastaavasti sähkön hintaa. Tulevaisuudessa ja osin jo nyt on rakennettu ns. aktiivienergiataloja, joissa talo tuottaa sähköä yli oman kulutustarpeen. Tämä ylimääräinen sähkö on mahdollista myydä valtakunnanverkkoon. Jatkossa tällaiset ratkaisut tullevat yleistymään esim. aurinkopaneelilaitteiden hintojen alentumisen ja akkuteknologian kehittymisen myötä. Mitä edullisempaa sähkö tulee tulevaisuudessa olemaan, sitä pienemmäksi jää Fennovoima-hankkeen tuottama hyöty suhteessa muihin vaihtoehtoihin.

On aivan oikein kartoittaa mahdollisuuksia edullisen sähkön saannin turvaamiseksi kuntalaisille tulevaisuudessa. Ydinvoima antaa aikalisää etsittäessä puhtaampia energiamuotoja. Fennovoima-hanke on kuitenkin liian suuri ja riskialtis sijoitus. Kunnan talous on kriisissä ja säästöjä joudutaan etsimään kaikilta palvelun sektoreilta. Miksi satsata näin epävarmaan hankkeeseen, jonka mahdollisesta hyödystä ei ole takeita? Parempi vaihtoehto on etsiä hajautettua ratkaisua, pienempiä ja mielellään myös ympäristövaikutuksiltaan puhtaampia vaihtoehtoja. Erilaiset bioenergian ja muiden uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämiseen perustuvat hankkeet ja niihin investoiminen turvaavat paitsi sähkönsaannin, myös turvallisemman ja viihtyisämmän asuinympäristön.

KD:n valtuustoryhmä: Soili Norro (valtuutettu), Matti Virtanen (varavaltuutettu), Hans Hammert (varavaltuutettu)

Tämä kirjoitus on julkaistu lyhennettynä Mäntsälä-lehdessä tiistaina 22.10.2013