torstai 23. huhtikuuta 2015

Ihmissalakuljetus - kenen on vastuu?

Yle:n vaalitentissä toimittaja kysyi mielipidettäni maahanmuutosta ja viittasi siihen, miten Afrikasta lähdetään tänne ja hukutaan Välimereen. Kysymys tuntuu aika karmealta kun sitä muistelee tämän viikon tapahtumien valossa. Jälleen kerran olemme joutuneet tuon asiaintilan eteen, ja tällä kertaa hukkuneiden määrä on erityisen järkyttävä.

Vastasin toimittajalle, että maahanmuuton tulee olla hallittua, mutta että niiden, jotka todella haluavat päästä tänne tekemään työtä tai ovat suojelun tarpeessa, tulee saada siihen mahdollisuus. Tätä mieltä olen edelleenkin. Maahanmuuttajat eivät ole ongelma, ihmissalakuljetus on. Ihmissalakuljetus on törkeää rikollisuutta, joka käyttää hyväkseen sodan, köyhyyden ja vainon keskellä elävien hädänalaista asemaa.

Maahanmuuttajat eivät ole ongelma, Euroopan maiden epäyhtenäinen maahanmuuttopolitiikka on. Tämän viikon karmeiden tapahtumien on viimein herätettävä viranomaiset ja poliittiset päättäjät toimimaan yhdessä ihmissalakuljetuksen lopettamiseksi. Suunnitelmat lisätä Frontexin resursseja sekä muut tämän viikon neuvotteluissa tehdyt esitykset ovat askel oikeaan suuntaan. Valvonnan lisäämisen lisäksi erityisen tärkeää on sopia turvapaikanhakijoiden tasaisemmasta sijoittumisesta Euroopan maiden kesken. Suomen tulee lisätä pakolaiskiintiötään. Emme voi sulkea silmiämme lähimmäisten hädältä ja ajatella, että asia on ainoastaan Etelä-Euroopan maiden, Saksan, Ranskan tai Ruotsin vastuulla.

Afrikassa asuessani kohtasin jatkuvasti etenkin nuoria ihmisiä, joiden suurimpana haaveena oli päästä Eurooppaan tai Amerikkaan. Heille länsimaat ovat paratiisi, jossa jokaisella on mahdollisuus saavuttaa korkea elintaso ja mukava elämä. Tunnustan näissä keskusteluissa tehneeni kaikkeni katkaistakseni näiltä toiveilta siivet. Vaikka matka Eurooppaan vielä järjestyisikin, on nuori työnhakuun lähtenyt henkilö kaukana suvustaan ja kulttuuristaan hyvin haavoittuvainen. Harvat ovat ne, jotka löytävät töitä ja todella onnistuvat saavuttamaan unelmansa. Sen sijaan he joutuvat kohtaamaan rasismia ja ennakkoluuloja. Tilanne on kuitenkin toinen niiden kohdalla, joita odottaa opiskelu- tai työpaikka.

Ihmissalakuljetuksen lopettamiseksi tulee tehdä kaikki voitava. Eräs keino on luonnollisesti vaikuttaa myönteisesti  lähtömaiden elintasoon ja demokratiakehitykseen. Toivoa sopii, että uusi hallitus ymmärtää  kehitysapumäärärahojen tärkeyden tältäkin kannalta. Edistämällä kaupankäyntiä suomalaisten ja kehittyvien maiden välillä voidaan saavuttaa "kumpikin voittaa" -tilanne. Esimerkiksi Afrikassa vuotuinen talouskasvu on keskimäärin viiden prosentin luokkaa. Nyt olisi oikea aika olla hereillä tässäkin suhteessa.

Mielestäni on tärkeää myös luoda ohjelmia, joiden kautta afrikkalaiset nuoret pääsisivät helpommin opiskelemaan Eurooppaan, myös Suomeen. Korkeatasoisen koulutuksen saaneet lahjakkaat nuoret ovat resurssi palatessaan kotimaahansa. Toisaalta myös Suomi hyötyisi opiskelijoista, jotka olisivat halukkaita jäämään tänne töihin päätettyäään opintonsa. Professori Pekka Kauppi esitti HS:n mielipidekirjoituksessaan 19.4.2015 opiskeluperäisen maahanmuuton sujuvoittamista. Eräs näin saavutettavista eduista olisi Suomen huoltosuhteen paraneminen, kun saisimme lisää työvoimaa ja sitä kautta verotuloja.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti