VALTUUSTO ANTOI LAUSUNNON KESKI-UUDENMAAN KUNTIEN YHDISTYMISSELVITYKSEN VÄLIRAPORTISTA

 

Valtuuston äänestäessä toukokuussa 2013 siitä, lähdetäänkö mukaan Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitykseen, äänestin sitä vastaan. Nyt käsillä on selvityksen väliraportti eikä se ole kaikilta osin kovinkaan innostavaa luettavaa. Koska selvitys on vielä kesken ja koska valtiovalta edellyttää johonkin selvitykseen kuulumista, lienee paikallaan jatkaa kuitenkin tämä selvitys loppuun saakka.

 

Liitosasiassa on nähdäkseni kaksi suurta kysymystä, jotka eivät ainakaan vielä väliraportissa saa mielestäni tyydyttävää vastausta. Ensinnäkin, mikä on se todellinen hyöty, joka yhdistymisellä on saavutettavissa, ja toiseksi, millä keinoin taloudellisen vakauden saavuttamiseen pyritään?

 

Yhdistymisellä haetaan tietysti suuremman yksikön mukanaan tuomaa taloudellista säästöä. Raportissa tarkastellaan eri palvelualojen nykytilaa ja ehdotetaan niihin sopeuttamistoimia. Kuntatalouden kiristyminen pakottaa kunnat kuitenkin sopeutustoimiin myös itsenäisinä. Tärkein kysymys onkin, onko liitoksella saavutettavissa todellista etua verrattuna siihen, että kunnat sopeuttavat talouttaan erillisinä? Toisin sanoen, mihin liitos riittää? Saadaanko liitoksesta enemmän hyötyä kuin yhteenlasketusta kuntakohtaisesta sopeuttamisesta?

 

Toinen, kuntalaisten jokapäiväisen elämän kannalta jopa ratkaisevampi kysymys on, mistä säästöjä haetaan? Suurempiin kokonaisuuksiin pyrkiminen olisi ymmärrettävää ja perusteltua, jos tavoitteena olisi ennen kaikkea karsia esim. hallinnon päällekkäisyydestä syntyviä menoja. Nyt käsillä olevasta väliraportista jää kuitenkin sellainen kuva, että siinä säästöjä on haettu ennen muuta palveluverkon tiivistämisestä. Emme voi hyväksyä esim. kouluverkon osalta ehdotettuja malleja, jotka johtaisivat toteutuessaan opetusryhmien koon suurenemiseen ja sitä myötä todennäköisesti työrauhan ja oppimistulosten laskuun entisestään.

 

Yhdistymishankkeeseen sisältyy muitakin ratkaisemattomia ongelmia, joihin kunnanhallituksen lausuntoesitys hyvin puuttuu. Näitä ovat lähidemokratian toteutuminen ja kilpailukyvyn ja ketteryyden väheneminen. Jatkovalmistelussa on erittäin tärkeää tuoda selkeästi esiin yhdistymisen hyötyjä ja haittoja siten, että vertailun tekeminen muihin vaihtoehtoihin on mahdollista eikä vaadi valtuutetulta tai kuntalaiselta vertailumateriaalin kaivamista eri lähteistä. Muuten saadaan helposti tilanne näyttämään siltä kuin puheena oleva selvitysalue olisi ainoa todellinen vaihtoehto.

 

Jatkotyöskentelyssä tulee myös sopia riittävän konkreettisesti siitä, mitkä palvelut tullaan toteuttamaan lähipalveluina ja missä muodossa. Lähipalvelujen saatavuus on myös aikanaan kirjattava velvoittavasti yhdistymissopimukseen, mikäli yhdistymiseen lopulta päädytään.

 

Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuoro valtuuston kokouksessa 20.1.2014

VALTUUSTOALOITE LÄHIRUOAN LISÄÄMISEKSI KUNNAN RUOKAHANKINNOISSA

Marraskuussa valtuusto käsitteli lautakunnan vastauksen Saaren koulun ruokahuoltoa koskevaan kyselyyn. Lautakunnan tehtävänä oli selvittää eri vaihtoehtoja ruokahuollon hankkimiseksi. Vastaus on kuitenkin lähinnä sen perustelua, miksi nykyinen käytäntö on ainoa mahdollinen. Ruokahuollon kilpailutuksesta todetaan, että

Tilaaja määrittää tarjoajan kelpoisuusvaatimukset tarjouspyyntöä laatiessaan.

Kelpoisuusvaatimukset voivat liittyä taloudelliseen, tekniseen ja ammatilliseen osaamiseen, sekä muihin hankkijan valitsemiin vaatimuksiin.

Hankinnan kriteereissä voidaan siis painottaa esim. kokonaistaloudellisuutta.

Hallituksen lähiruokaohjelma julkaistiin toukokuussa 2013. Se on periaatepäätös, joka sitoo eri hallinnonaloja ja sen tähtäimenä on lisätä lähiruoan käyttöä esim. oppilaitoksissa ja päiväkodeissa. Lähiruoan käytöstä on olemassa kokemuksia useasta kunnasta, ja esim. Kuntaliiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa asiasta.

Tällä valtuustoaloitteella Kristillisdemokraatit haluavat velvoittaa kunnan ruokahankinnoista vastaavia tahoja selvittämään, miten tulevissa ruokahuoltoa koskevissa hankinnoissa ja kilpailutuksissa voitaisiin ottaa huomioon lähiruoan käytön lisääminen. Tähän liittyen tulisi selvittää ainakin seuraavat seikat:

Voidaanko kilpailutuksissa sallia osatarjousten tekeminen?

Millaisia ehtoja tarjouksille voidaan asettaa? (Esim. että leivät tulee toimittaa tietyn ajan kuluessa paistamisesta, perunat tulee toimittaa kuorittuina vedessä ilman lisäaineita jne.)

Lähi- ja luomuruokaviikkojen järjestäminen. Teemaviikkojen hankinnat on mahdollista kilpailuttaa erikseen.

9.12.2013

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä

Soili Norro

20 muuta allekirjoittanutta

Tunnelmia valtuuston talousarviokokouksen jälkeen

Mäntsälän talousarviokokous kesti n. neljä ja puoli tuntia. Pitkä rupeama jonka kuluessa äänestimme niin monta kertaa että oli oltava tarkkana pysyäkseen väsyneenä kärryillä mistä ehdotuksesta oikeastaan oltiinkaan äänestämässä. Loppujen lopuksi kunnanhallituksen pohjaesitys hyväksyttiin lähes sellaisenaan. Yhteensä 13 000 euron lisämäärärahat koostuivat käsityökeskuksen 9 000 euron ja MLL:n lastenhoitajapalvelun 4 000 euron lisäyksistä.

Perusturvan osalta olimme joutuneet tekemään jo lautakunnassa monia karsintoja alkuperäisiin toimialojen tarpeisiin perustuviin esityksiin. Viime viikolla julkaistu maan hallituksen rakennepaketti edellyttää että vanhusten hoidossa siirrytään entistä enemmän kotihoidon suuntaan. Tuetaan kotona asumista ja viedään palvelut kotiin niin pitkään kuin se on asiakkaan turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta perusteltua. Yritimme valtuustossa saada lisämäärärahaa juuri tähän kotihoidon vahvistamiseen. Mäntsälän puolesta -ryhmän Kari Peussa ehdotti koneellisen lääkeannosjakelun aloittamista ja minä puolestani uuden lähihoitajan vakansssin perustamista kotihoitoon. Kumpikin ehdotuksista kaatui äänestyksessä.

Erityisen iloinen olen kuitenkin siitä, että jo karsintalistalla ollut lapsiperheiden kodinhoitajan toimi saatiin aikanaan lautakunnassa yksimielisesti palautettua talousarvioon. Kyseessä on ennaltaehkäisevä palvelu, jossa lapsiperheillä on mahdollisuus saada neuvolan terveydenhoitajan lähetteellä muutama maksuton kodinhoitajan käynti. Palvelua tarjotaan perheille, joissa erityisen elämäntilanteen takia on kriisin vaara. Kodinhoitajan tuella on mahdollisuus selvitä pahimman yli ja löytää samalla keinoja elämän hallinnan lisäämiseen. Juuri tällaiseen ennaltaehkäisevää toimintaan on tärkeää panostaa kaikilla toimialoilla tulevaisuudessa.

Ensimmäinen valtuustovuosi on nyt takana. Paljon on ollut opittavaa ja uskoisin aika paljon oppineenikin. Keskiviikkona on vielä lautakunnan kokous. Sen jälkeen on aika hengähtää ennen tammikuun kuntaliitosselvityksen väliraportin arvioimista.

VALTUUSTO 9.12.2013 RYHMÄPUHEENVUORO / Kristillisdemokraatit

 

Vuoden 2014 talousarvion laatiminen ei ole ollut helppo tehtävä. Valtionosuusjärjestelmän uudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja kuntauudistus ovat edelleen hahmottumattomia, eikä niiden vaikutuksia ole mahdollista luotettavasti arvioida tässä vaiheessa. Talouskasvu jatkuu hitaana, ja vaikka talousnäkymien ennustetaan hieman paranevan ensi vuonna, veropohja kasvaa hitaasti.

Mäntsälän kunnan vuoden 2013 tase on vielä ylijäämäinen. Ilman holding-yhtiöjärjestelyn siirtymistä seuraavalle vuodelle vuoden 2014 tilikauden tulos tulisi kuitenkin olemaan alijäämäinen, sillä ensi vuoden katteen arvioidaan ilman sitä jäävän miinukselle. Jo vuoden 2012 tilinpäätöksessä täyttyi ns. kriisikuntamittareista suhteellinen velkaantuneisuus, joka nousi 57,9 prosenttiin.

Velkaantumiskehityksen katkaisemiseksi tai ainakin hidastamiseksi on ollut välttämätöntä laatia maltillinen talousarvio. 2,5 %:n raami antoi niukasti liikkumavaraa. Nykyinen palvelutaso on kuitenkin pystytty säilyttämään olosuhteisiin nähden tyydyttävästi. Myöskään henkilöstön lomautuksia tai irtisanomisia ei ole tarkoitus tehdä tulevan budjettivuoden aikana. Tiukka taloudellinen tilanne ja epävarmuus tulevaisuudesta ovat kuitenkin omiaan lisäämään henkistä kuormitusta. Tästä syystä henkilöstön jaksamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Uutta yritystoimintaa on houkuteltava kuntaan lisää. Tänne viime aikoina perustetut yritykset ovat hyvä esimerkki siitä, että Mäntsälällä on aitoa kilpailuetua mm. loistavan sijaintinsa takia. Uusien investointien osalta on hyvä selvittää erilaisia malleja kuten elinkaarimalli ja leasing.

Jatkossa tulee olemaan yhä vain tärkeämpää tuottaa palvelut oikea-aikaisesti, tuloksellisesti ja ennaltaehkäisevästi. Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisevään toimintaan panostamista. Vahvistamalla matalan kynnyksen palveluita voidaan välttää raskaampien ja kalliimpien palvelujen tarve. Tästä hyvänä esimerkkinä talousarvioon sisältyvä lapsiperheiden kodinhoitajan toimi. Tukemalla lapsiperheiden jaksamista kriittisissä elämänvaiheissa voidaan katkaista tilanteen kriisiytyminen ja ehkäistä pitemmän palveluntarpeen muodostuminen.  Myös ikäihmisten palveluissa tulee jo hallituksen rakennepaketin sisältämien linjaustenkin mukaan panostaa kotihoidon tukemiseen ja resursointiin entistä enemmän.

Kaiken kaikkiaan kunnan menojen harkitsematon kasvattaminen tässä taloudellisessa tilanteessa olisi vastuutonta ja huonoa taloudenhoitoa. Tarvitsemme nyt tarkkaa harkintaa ja yhteisvastuullisuutta.

 

Hajautettu ratkaisu Fennovoiman sijaan

Mäntsälän kunnanvaltuusto saanee lopulta päätettäväkseen, pysyykö kunnan energiayhtiö Fennovoima-hankkeessa osakkaana. On syystä herättänyt kysymyksiä ja närkästystäkin yritys pitää asian päättäminen pienen piirin käsissä. Asian tuominen valtuustoon on oikea linjaus myös tulevia holding-yhtiötä koskevia, omistajaohjausta vaativia kysymyksiä ajatellen.

Ydinvoimalla on hyvät puolensa. Sillä voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä ja lisätä kotimaisen sähköntuotannon osuutta ja niin vähentää riippuvuutta ulkomaisesta, erityisesti Venäjän tuontisähköstä. Ydinvoiman käyttöön liittyy kuitenkin myös riskejä, ei vähiten ydinjätteen loppusijoituksen toistaiseksi ratkaisematon ongelma. On huomattava, että Fennovoimalle annettu takaraja esittää suunnitelma käytetyn ydinpolttoaineensa loppusijoituksesta on vasta kesällä 2016.

Saksalaisen energiajätin EONin irtauduttua hankkeesta sen osakkuuden osti Venäjän valtion ydinvoimayhtiö Rosatom. Se toimii myös laitostoimittajana. Suomalaisten mielissä venäläisellä laitostoimittajalla on helposti huono kaiku. Venäläiset ovat kuitenkin kehittäneet reaktori- ja voimalaitostekniikkaansa sitten Tsernobylin aikojen eikä liene syytä epäillä laitostoimittajan pätevyyttä ja luotettavuutta tässä suhteessa. Lehtitietojen mukaan Rosatom on kuitenkin valmis lisäämään omistusosuuttaan nykyisestä 34%:sta  lähes 50%:iin (Rosatomin vientiyksikön pääjohtaja Domart Alijev sanomalehti Kalevassa syyskuussa 2013). Fennovoima-hanketta on perusteltu kotimaisuudella – miten käy kotimaisuusasteen kun omistuksesta jo nyt kolmasosa on venäläistä ja osuus kenties yhä kasvaa?  Sen sijaan, että ostettaisiin suoraan venäläistä sähköä, siirretään vain sen tuotanto Suomeen. Eikö tässä käy kuin hölmöläisten peitonjatkamisessa?

Osakkaiden päätöksentekoa hankaloittaa suuresti se, ettei hankkeen lopullisista kustannuksista, tuotosta tai riskeistä ole annettu tarkempaa tietoa. Kunnallisten sähköyhtiöiden hallitusten jäsenet ja kunnanvaltuutetut joutuvat tekemään kauaskantoisia ja myös taloudellisesti merkittäviä päätöksiä ilman asiallisia premissejä. Laitostoimituksen hinnaksi on arvioitu 5.6 – 6.6 miljardia euroa, ja eri tahojen esittämät arviot poikkeavat toisistaan suuresti. Sähkön hinnan kehittyminen tulevaisuudessa tulee vaikuttamaan merkittävästi myös eri energiamuotojen kannattavuusarviointiin. Muiden energiamuotojen tuotannon kehittyessä ydinvoimalla tuotettu sähkö ei välttämättä enää tulevaisuudessa tule olemaankaan niin edullista kuin mitä aiemmin on ollut. On myös muistettava, että kun sähkön tarjonta sähkömarkkinoilla lisääntyy, alentaa se vastaavasti sähkön hintaa. Tulevaisuudessa ja osin jo nyt on rakennettu ns. aktiivienergiataloja, joissa talo tuottaa sähköä yli oman kulutustarpeen. Tämä ylimääräinen sähkö on mahdollista myydä valtakunnanverkkoon. Jatkossa tällaiset ratkaisut tullevat yleistymään esim. aurinkopaneelilaitteiden hintojen alentumisen ja akkuteknologian kehittymisen myötä. Mitä edullisempaa sähkö tulee tulevaisuudessa olemaan, sitä pienemmäksi jää Fennovoima-hankkeen tuottama hyöty suhteessa muihin vaihtoehtoihin.

On aivan oikein kartoittaa mahdollisuuksia edullisen sähkön saannin turvaamiseksi kuntalaisille tulevaisuudessa. Ydinvoima antaa aikalisää etsittäessä puhtaampia energiamuotoja. Fennovoima-hanke on kuitenkin liian suuri ja riskialtis sijoitus. Kunnan talous on kriisissä ja säästöjä joudutaan etsimään kaikilta palvelun sektoreilta. Miksi satsata näin epävarmaan hankkeeseen, jonka mahdollisesta hyödystä ei ole takeita? Parempi vaihtoehto on etsiä hajautettua ratkaisua, pienempiä ja mielellään myös ympäristövaikutuksiltaan puhtaampia vaihtoehtoja. Erilaiset bioenergian ja muiden uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämiseen perustuvat hankkeet ja niihin investoiminen turvaavat paitsi sähkönsaannin, myös turvallisemman ja viihtyisämmän asuinympäristön.

KD:n valtuustoryhmä: Soili Norro (valtuutettu), Matti Virtanen (varavaltuutettu), Hans Hammert (varavaltuutettu)

Tämä kirjoitus on julkaistu lyhennettynä Mäntsälä-lehdessä tiistaina 22.10.2013

Kotihoidontuen jakaminen perheiden päätettäväksi

Hallituksen budjettiriihessään tekemä esitys kotihoidontuen pakollisesta jakamisesta tasan vanhempien kesken on valitettava. Näennäisesti kyse on tasa-arvon edistämisestä. Tosiasiallisesti uudistus toteutuessaan johtanee siihen, että moni perhe jättää käyttämättä toisen puolen vanhempainvapaasta. Syy ei silloin ole se, että isät eivät viihdy kotona lasten kanssa, vaan taloudellinen välttämättömyys.

Hoitovapaalle jääminen on esimerkiksi yrittäjille lähes mahdotonta. Pätkätyöläinenkään ei voi kieltäytyä töistä silloin, kun niitä on tarjolla. Entä eronneet yhteishuoltajat tai yksinhuoltajat? Onko heillä oikeus vain puolikkaaseen vanhempainvapaaseen ja sen aikaiseen kotihoidontukeen? Hallituksen esitys ei ota huomioon myöskään puolisoiden välisiä tuloeroja. Perheet eivät enää saa omasta tilanteestaan käsin tehdä ratkaisua siitä, kumpi jää kotiin hoitamaan lapsia, olipa parempituloinen sitten äiti tai isä.

Kristillisdemokraatit vastustivat esitystä viimeiseen saakka. Viimein oli tultu tilanteeseen, jossa ministeri Räsäsen mukaan esitys olisi tehty joka tapauksessa, olivatpa kristillisdemokraatit mukana tai eivät. Viikonloppuna KD:n puoluekokouksessa hyväksytyssä linjapaperissa todetaan edelleen puolueen pyrkivän siihen, että vanhempainvapaan kehittämisessä turvataan perheiden oikeus päättää vapaasti, kumpi vanhemmista lapsia hoitaa. Kristillisdemokraatit ovat myös ajamassa sitä, että vanhemmuuden kustannuksia tasattaisiin siirtämällä vanhempainvapaiden kústannusvastuu yrityksiltä valtiolle tai jakamalla kustannukset tasaisesti kaikille työnantajille.

 

Tasa-arvo myös työmarkkinoilla on tärkeä tavoite. Siihen ei kuitenkaan pidä pyrkiä perheiden valinnanvapauden kustannuksella. Monet isät jäävät hoitovapaalle vapaaehtoisesti, kuten oma puolisoni teki jo kymmenen vuotta sitten minun saatuani viran Mäntsälästä.

 

Netissä on mahdollista allekirjoittaa hallitukselle toimitettava vetoomus siitä, että kotihoidontuen jakaminen säilyisi perheiden harkinnan varaisena osoitteessa  http://www.adressit.com/kodinhoidontuen_jakaminen_perheiden_paatettavaksi Vetoomus ei ole kristillisdemokraattisen puolueen tekemä, vaikka onkin linjassa puolueen tavoitteiden kanssa.

VALTUUSTO 27.5.2013 Lausunto metropoliselvityksestä / Kristillisdemokraatit

 

Kristillisdemokraatit kannattavat Mäntsälän pysymistä itsenäisenä. Katsomme, että Mäntsälän ei ole tässä vaiheessa mikään pakko liittyä muihin kuntiin. Kunta ei täytä kriisikunnan taloudellisia kriteereitä ja väestöpohjamme on riittävä peruspalvelujen tuottamiseen.

 

Kuntarakennelain mukainen selvitysvelvollisuus koskee kaikkia metropolialueen kuntia. Pitää kuitenkin muistaa että kyseessä on selvitysvelvollisuus, ei yhdistymisvelvollisuus. Kuntia velvoitetaan vähimmillään antamaan selvitys, jossa arvioidaan hallinnon ja palvelujen järjestämistä ja tuottamista, alueen taloudellista tilannetta, asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia, lähidemokratian toteutumista sekä yhtenä kuntana saavutettavissa olevia hyötyjä. Valtiovalta edellyttää Mäntsälältä ainoastaan vastauksia näihin kysymyksiin, ei yhdistymistä muiden kuntien kanssa.

 

Liitosselvityksillä on mahdollista kartoittaa erilaisia vaihtoehtoja nykyisen kuntarakenteen säilyttämisestä erilaisiin liitosvaihtoehtoihin. Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan liitoksella saavutettaisiin epäilemättä synergian mukanaan tuomia etuja. Katsomme kuitenkin että alueen suuren koon ja väestön epätasaisen jakautumisen takia lähidemokratia ja lähipalvelujen takaaminen myös reuna-alueille ovat uhattuina. Tämä uhka on mielestämme suurempi kuin saavutettavat edut. Katsomme, että kaavaillussa suurkunnassa asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ja lähidemokratian toteutuminen heikentyvät merkittävästi.

 

Kannatamme suurten kuntaliitosten sijaan kuntien välisen yhteistyön syventämistä ja lisäämistä ja metropolihallinnon osalta ainakin alkuvaiheessa maakuntaliiton pohjalle rakentuvaa mallia.